Kustaa Iii N Sota

  1. Kustaa iii
  2. Kustaa iii n soda pop
  3. Kustaa iii n sita.fr

Kuva on julkaistu Nimeä 4. 0 Kansainvälinen (CC BY 4. 0)-lisenssillä. Verkkopalvelussa julkaistua näyttökuvaa voi käyttää vapaasti myös kaupallisessa käytössä. Kuvan yhteydessä on mainittava tekijä ja/tai kuvaaja sekä organisaation ja kokoelman nimi. Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Museovirasto pyrkii julkaisemansa tiedon oikeellisuuteen. Kuvien tiedoissa voi kuitenkin olla puutteellisuuksia ja virheitä. Virheen huomatessanne pyydämme ottamaan yhteyttä Kuvakokoelmien asiakaspalveluun. Kuvia ja tietoja julkaistaessa asiakkaan vastuulla on varmistaa niiden oikeellisuus. Painolaatuiset kuvat ovat maksullisia. Lisätietoja tarvittaessa: Museoviraston Kuvakokoelmat ().

Kustaa iii

  • Kustaa III:n maasota | Tiedekirja
  • Kustaa iii
  • Kuljettajien ammattipätevyys | Ekami
  • Kustaa iii n sota
  • Kustaa iii n sopa and pipa
  • Kustaa iii n sota drive
  • Epalvelu stockmann mastercard
  • Sinun lapsesi eivät ole sizun.com
  • Kustaa III:n Sota | STORIA
  • Korona, influessa vai flunssa? Grafiikka antaa osviittaa, mikä sairaus vaivaa – oireet ovat hyvin samankaltaisia
  • Kustaa iii n sota game

Hei blogini lukijat! Tämä on ensimmäinen blogipäivitykseni, joten voisin ihan alkuun kertoa hieman itsestäni, jotta oppisitte tuntemaan minut hieman paremmin. Nimeni on siis Kustaa, tarkemmin Kustaa III. Synnyin 24. tammikuuta vuonna 1746, Tukholmassa. Kuulun Holstein-Gottorp -sukuun, joka on tunnettu eurooppalainen hallitsijasuku. Avioiduin vuonna 1766 tanskalaisen prinsessa Sofia Magdalenan kanssa. Minulla on yksi poika Kustaa IV Aadolf. Toinen poikani Kaarle Kustaa kuoli harmillisesti jo vauvaiässä. Vahvuuksiani ovat terävä äly ja taiteellisuus. Tällä hetkellä toimin Ruotsin kuninkaana ja kun minusta aika jättää, poikani Kustaa IV Aadolf nousee valtaan. Jos kiinnostuit ja haluat kuulla enemmän elämästäni, erityisesti elämästäni hallitsijana, jatka ihmeessä blogini lukemista. Tässä on Lorens Pasch nuoremman maalaama kuva minusta. Hei kaikki! Tänään aion kertoa kuinka nousin valtaan ruotsissa. Ollessani 25-vuotias isäni Aadolf Frederik kuoli, jonka seurauksena perin kuninkaan kruunun.

Kustaa iii n soda pop

Palataan pian! Tervehdys lukijani! Kuten viimepostauksessani kerroinkin, tänään aioin kertoa teille sodasta, jonka aloitin Venäjää vastaan. Kyseinen sota tunnetaan myös nimellä Kustaa III:n sota. Sota lähti minun aloitteesta. Aloitin sodan, koska halusin vahvistaa asemaani kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa menetetyt alueet. Olin valmistellut jo pitkään sodan aloittamista Venäjää vastaan. Harkitsin sotaa myös Tanskaa vastaan ja Norjan liittämistä Ruotsiin, mutta Britannian vastaus esti sen. Minulle oli tärkeää, että Venäjä näyttäisi hyökkääjältä. Syitä tähän oli monia. Minä en olisi muun muassa saanut edes aloittaa sotaa vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan. Mietin myös ulkopoliittisesti. Jos Venäjä näyttäisi hyökkäyksen aloittajalta, Katariina II olisi vaikea saada Tanskaa avukseen. Vuonna 1788 järjestin väärennettyjä raportteja Venäjän sotavalmisteluista Suomen rajan tuntumassa, jotta saisin luvan liikekannallepanoon. Tämän seurauksena joukkoja alettiin siirtää Ruotsista Suomeen.

Kustaa iii n sita.fr

Sota nosti kuninkaan kannatusta ja kansallismielisyyttä. Nämä auttoivat Kustaa III:ta sanelemaan ja saaman hyväksytyksi vuoden 1772 hallitusmuotoon lisäyksen, joka lisäsi kuninkaan valtaa. Yhdistys- ja vakuuskirja oli merkittävä myös Suomen kannalta, sillä se oli voimassa aina vuoden 1919 tasavaltalaiseen hallitusmuotoon asti. Kustaa III ei ehtinyt nauttia sodan tuomasta nosteesta kovin kauan. Valtataistelussa alakynteen jääneessä aatelistossa jäi kytemään viha, joka huipentui kuninkaan murhaan 1792. Venäjällä sota kasvatti kiinnostusta Vanhan Suomen alueen puolustuksen vahvistamiseen. Seurauksena oli mittavan Pietaria suojaavan Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmän perustaminen. Sodan vaiheita [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] 1788 28. kesäkuuta, Puumalan kahakka 11. heinäkuuta, Katariina II julisti sodan Ruotsille 17. heinäkuuta, Suursaaren taistelu 9. elokuuta, Liikkalan nootti 12. elokuuta Anjalan liittokirja 29. syyskuuta, Kvistrumin taistelu 1789 13. kesäkuuta, ensimmäinen Porrassalmen taistelu 19. kesäkuuta, toinen Porrassalmen taistelu 28. kesäkuuta, Utin taistelu 15. heinäkuuta, Kaipiaisten taistelu 21. heinäkuuta, Parkumäen taistelu 26. heinäkuuta, Öölannin taistelu 24.

Voisin kertoa tänään siitä, millainen minä olen hallitsijana. Kun nousin valtaan, uudistin oikeuslaitosta siten, että poistin kidutuksen käytön kuulusteluissa ja vähensin kuolemanrangaistuksen käyttöä. Mitä uskontojen suhteen tulee, olen aina ollut hyvin suvaitsevainen kaikkia uskontoja kohtaan. 1782 annoin juutalaisten harjoittaa omaa uskontoaan tietyissä Ruotsin kaupungeissa, vaikka papisto sitä vastustikin. Oman hallitsijakauteni aikana olet yrittänyt nostaa kulttuurielämää enemmän esille, koska se on minulle henkilökohtaisesti tärkeää. Olen hyvin taiteellinen ihminen ja olen aina suosinut erityisesti näyttämötaidetta, joten perustin vuonna 1773 kuninkaallisen oopperan, vuonna 1786 Ruotsin Akatemian ja vuonna 1788 kuninkaallisen draamateatterin. Teatterin lisäksi olen hyvin kiinnostunut arkkitehtuurista ja sisustamisesta. Minun mukaani on nimetty jopa kokonainen tyylisuunta, "kustavilaisuus". Olen aina ollut hyvin kiinnostunut Suomen asioista. Vuonna 1775 vierailin ensimmäisen kerran Suomen alueella.

Thu, 15 Oct 2020 00:46:04 +0000